Tänään pureuduimme Olivian takajalkoihin valmennuksessa, se joutui tänään koukistelemaan niitä todenteolla. Sillä on aina ollut suorat takajalat, eivätkä ne ole kauheasti kehittyneet, vaikka muuten hevonen on mennyt roimasti vajaassa vuodessa eteenpäin. Sille on tullut roimasti lihasta lisää, ravi on saannut ilmavuutta ja TAHDIN, sekä laukassa on säätövaraa nykyään.
![]() |
Olivia tammikuussa 2013 |
![]() |
Olivia kesäkuussa 2014 c. Annakaisa Oinonen |
Verryteltyäni annoimme sen huilata hetken ja sen jälkeen aloitimme taas tietenkin ympyrällä. Kokosimme ensin käynnissä, tai oikeastaan hitaassa käynnissä, sillä sen piti ottaa yksi askel kerrallaan. Kokosin aina muutamaksi askeleeksi, niin että Olivia antoi periksi siinä ja sitten ratsastin ulos taas. Sain aina välillä hyviä askelia kohti keskikäyntiä. Teimme muutaman kerran käynnin sisällä siirtymiä, joiden jälkeen otimme mukaan myös ravia. Kokosin samalla tavalla taas käynnin hitaaksi ja niin kootuksi kuin vain sain, siitä piti sitten siirtyä koottuun raviin, mistä kasvatin sitten harjoitusravia. Se sitten tuottikin ongelmia.... Käyntityöskentelyssä Olivia tulee hitakksi jalalle, eikä vastaa eteenpäin pyytävään apuun herkästi. Sainkin potkaista kunnolla sitä ennen kuin mitään tapahtui. Vielä ennen kunnon ravia sain pikkupukinkin osakseni, sillä tehtävä oli Olivian mielestä hieman vaikea, koska piti koukistaa takapolvia... :D Vaikka se alkoikin ravata kunnolla ulokoa päin katsottuna, selkään tuntui ensimmäistä kertaa ihmellistä keinuntaa. Minua alkoi huvittamaan tämä ja kysäisinkin tästä, onneksi se kuulema vain johtui takapolvien koukistamisesta.
Muutaman käynti-ravi siirtymän jälkeen siirryimme käynti-laukka siirtymiin. Ne alkoivat jo sitten lupaavammin. :) Otin taas käynnin kootuksi ja hitaaksi, sitten nopeutin askelia valmistelussa ja nostin kootunlaukan. Laukassa kokosimme aina pätkissä vielä lisää kohti piruettilaukkaa ja ina väliin Olivia jaksoikin istua takapäälleen. Laukkasin vain muutamia kierroksia kerrallaan, sillä kootussalaukassa työskentely on vielä raskasta Olivialle. Teimme vielä yhden laukka pätkän tähän suuntaan. Se sisälsikin monia onnistuneita askelia, Olivia alkoi jo hieman koukistaa takajalkojaan vatsan alle ja nostamaan etupolviaan kohti taivasta.
Tai no oikeastaan kattoa kun maneesissa oltiin. No mutta takaisin asiaan... :D
Annoimme sen taas kävellä hetken ennen kuin teimme samaa työskentelyä toiseen suuntaan.
Oikeassa kierokksessa aloitimme taas käynnin sisäisillä kokoamisilla, ensin hitaaseen kootuunkäyntiin ja sitten siitä hieman ulos reippaampaan käyntiin. Muutaman kerran jälkeen siiryin tekemään kootustakäynnistä koottuunraviin siirtynmiä. Kootustaravista kasvatin pikkuhiljaa harjotusravia. Hetkittäin ,piennen väsymyksen takia ehkä, tahti oli harjoitusravissa hukassa, mutta Olivia löysi taas sen nopeasti kokoamisten kautta. Tein sitten kootustakäynnistä kootunlaukannoston. Oikeassa kierroksessa kootussalaukassa työskentely oli vaikeampaa kuin vasemmassa sillä oikea laukka on luontaisesti huonopaa... Tein pari laukka pätkää, joissa kokosin hieman kohti piruettilaukkaa suoralla hevosella.
Toisesta laukka pätkästä jatkoin lyhyen lävistäjän kautta sitten vasta laukka treeneihin. Ratsastin päädyn puolikaarena vastalaukassa, koska Olivia ei pystynyt polkemaan tarpeeksi aktiivisesti, eikä säilyttämään tasapainoaan tarpeeksi hyvin, voidakseen laukata päädyn vastalaukassa. Tein vielä toisenkin päädyn vastalaukassa kuitenkin sen lopussa tuli laukanvaihto, vaikka hevonen ei niitä juurikaan osaa.. :P Koitin vielä uudestaan ja pääsinkin ilman vaihtoa tällä kertaa. Sen jälkeen tein vielä yhden vastalaukkakaaren vasemassalaukassa, minkä jälkeen kevensin vain etten ja alas vielä lopuksi.
![]() |
Olivia toukokuussa 2014 c. Annakaisa Oinonen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti