Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta

Koulu on vienyt ihan liikaa aikaa elämästäni ja blogin kirjoittaminen on jäänyt kokonaan. Paljon kaikkea on tapahtunut, monta kertaa onkin mieli tehnyt kirjoittaa teille niistä, mutta tänne asti en ole kerennyt... Olen päässyt Ypäjälle aluerenkaaseen, edennyt Olvian kanssa harppauksia eteenpäin ja tietenkin muutaman ruusukkeen napannut. Nyt pitää varmaankin kerratan tämän vuoden tapahtumia ja laittaa ensi vuodelle pieniä tavoitteita.

Ensimmäisissä aluekisoissa kesällä 2014
c. Annakaisa Oinonen

Kausihan ei kovin hyvin alkanut, mutta kun löysin Memmun niin rupesi tulosta tulemaan. Loput onkin historiaa ja te tiedätte sen aiemmista kirjoituksista... Ratsastukseni on kehittynyt myös samalla vuoden mittaan, onkin välillä ilahduttavaa huomata ettei Memmu huomata minulle aina samoista asioista. Jos välillä saan vanhoista asioista sanomista, ajattelen että kiinnitetään huomiota yhä pienempiin yksityiskohtiin. Samalla kun olen itse mennyt eteenpäin on Olivia tietysti mennyt myös eteenpäin ja saanut lisää lihaksi sekä voimaa, sekä oppinut uusia asioita.

Ekaa kertaa aluevalmennuksessa Ypäjällä

Tosiaan pääsin mukaan aluerenkaaseesn ja muuteman kerran on jo valmennuksia ollut. Siellä on myös luentoja ja kuntotestit ( ensi leirillä pitäis olla :P ), mukavaa on ollut ja valmentajamme on todella mukava. Valmennuksesta olen saannut uusia näkökulmia, mutta silti olen Memmun ohjeiden kannalla, siinä missä ne eroavat aluevamentajan ohjeista. Kävimme myös klinikalla tarkastuksessa aluavamentajamme kehotuksesta ja puhtaan paperit saimme muutaman rötgenkuvan jälkeen. alua valmennukset ovat avittaneet kehitystäni ja tuonet vertailukohtia Memmun ohjeille, olen itseni mielestä kehittynyt myös tutemaan oikean tien ratsastukseeni... Huhuh, miten syällistä mietintää!!! :D

Viimeisimmissä kisoissa 2. ja 1. sija

Olemme alkaneet treenaamaan laukan vaihtoja ja käyn kangilla valmennuksissa. Vaihtelevalla menstyksellä laukanvaihdotkin ovat alkannet onnistua... Yllä olevassa kuvassa olin kisoissa viel ilman kankia, ja sijoituinkin B.ssä toiseksi prosentit olivat jotain 65% ja risat ja A:sta irtosi voitti sitten vain 60.200%. Tosin en ollut tyytyväinen kumpaankaan rataan, eli parannettavaa jäi paljon ensi kisoja ajatellen, mitkä ovatkin tärkeimmät aikoihin... Tästä pääsin sitten hyvällä aasin sillalla ensivuoden tavoitteisiin, joita sitten onkin jonkin verran, enkä kaikkia teille kerrokkaan, vaan jätän jotain nähtäväksi. Ensiksi siis pitäisi saada kansallinen kvaali ja toki siinä ohessa selvittää miten toi uusi järjestelmä toimii ja päättää mitä seuraa edustaisi... No siis jos ja kun saan kansallisen luvan, niin suunitelmissa olisi kisata junnucuppia ja pärjätä jotenkin, sekä pärjätä alueenmestaruuksissa. Siitä pitää vielä päättää menenkö junnujen vai nuorten, mutta sen ehtii. Sitten kaiken tämän lisäksi pitäisi kai nousta taas vähän ylemmäs ja startata muuta vaativa B:kin ensi kaudella...

Talvelta 2013 kun oli lunta

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta meiltä, ja toivotaan että lunta saataisiin tänäkin vuonna. Mutta palaan toivottavastiuseammin nyt tulevaisuudessa tänne blogiin ja pytyn pitämään teidät ajantasalla. Kisakautta kohti mennään, siitä onkin näillä näkymin tulossa kiireinen. Toivottavasti saan teille muutakin kirjoitettavaa kuin vain kisakuulumisia... Mutta ennen sitä levätään, syödään hyvin ja tietenkin treenataan.

Pohjanoteerauksia ja mitaleja

Lauantailta ennen radan alkua...

Viikonloppu ei ihan mennyt suunitelien mukaan, tai paremminkin toiveiden mukaan. Olivia kyllä suoritti kaikki liikkeet ja oli ihan hyvä ratsastaa. Tosin viikonlopulta ei käteen jäännyt kuin yksi ruusuke ja mitali.

Lauantaina oli alueen juniorimestaruusluokka, se kisattiin aluekilpailuissa helppona A:na. Kun minulla ei ollut mahdollisuutta mennä kuin vain yksi luokka tuona päivänä, verryttelin Olivian kunnolla. Vaikka verryttelin todella kauan, Olivia kuumui silti liikaa ja jännittyi radalla. Loppurataa kohden se meni vain enemmän kierroksille ja sulkeutui omaan tilaansa, samalla jääden enemmän phkeen taakse. Sain kuin sainin silti 52% ja risat päälle. Eipä tarvinnut ihan hirvittävästi hävetä sitäkään rataa, sillä pääsin sentään läpi.

Sunnuntaina sitten ei mennytkään niin huonosti. Tosin myös silloin verryttelin kauan, vaikka edessä olkin kaksi rataa. Enimmäisessä radassa annoin Olivian edetä vähän pitempänä ja omassa tahdissaan. Tällä ratsastuksella tuli 57% ja rapiat, sekä seuran juniorimestaruus kultaa. Seuraavaksi ratsastin helpon A:n ja sain siitä myös 58% ja risat vielä päälle, mihin olin tyytyväinen lauantaisen jälkeen...

Nyt

Vihdoin syksy yrttää tulla ja puissakin ovat lehdet kellastuneet. Silti vielä kesä nostaa nokkaansa, minkä johdosta saamme nauttia vielä lämpimistä säistä. Kohta kuitenkin alkaa kunnolla loimittaminen, sekä kaivetaan klipperit esiin ja talvikarva saa lähteä. Unohtamatta tietenkään omaa toppauumista; toppa- ja untuvatakit saa kaivaa esiin ja sujauttaa pipon syvälle päähän ennen tallille menoa. Unohtamatta jäätyneitä varpaita, korvalehtiä taikka sormia... No nautittavaa onneksi riittää vielä ennen noita kylmiä pakkasia ja paksuja nietoksia. :D


Pitkään aikaan en olekkaan kirjoitellut tänne, mutta nyt on aivan pakko. En nimittäin pysty olemaan näpyttelemättä tänne infoa tulevista tapahtumista. Kisoja ja valmennuksia on tulossa.

Kävimme toki vielä kesälomalla Killerissä kisoissa, missä ratsastin taas helpon B:n ja A:n, tosin kehumista ei ollut. Ihan hyvin meni; mutta kotiin tultiin ilman rusetteja... Hauska ja kokemusrikas matka se kuitenkin oli. Tätä ennen kävimme myös pyörähtämässä Pyyrylan kisoissa ja sieltä A:sta saimmekin kolmannen sijan ja hienon riimun (mitä Olivia käyttääkin joka päivä), vaikka omassa ratsastuksessa ei ollutkaan kehumista.

Ensimmäiset ompelemani letit Killerissä.

Nyt tulevana viikonloppuna on kaksipäiväisetkisat, missä ratkotaan seuran ja alueen juniorimestaruus, sitä varten olemmekin treenanneet nyt muutaman viikon jo. Odotan innolla tätä kaksipäiväistä viikonloppua ja saan tietää samalla miten Olivian hermot kestävät kaksi päivää kilparatoja.
Kun tästä selvitään ei juhlille ole paljon aikaa, sillä seuraavana viikonloppuna koittaa katsastukset Ypäjällä. Sinne lähdemme jo perjantaina ja olemme siellä koko viikonlopun. Ilmaiseksi kun paikkoja valmennusrenkaaseen ei jaeta, pitää tuolloin onnistua ratsastamaan hyvin.

Niistä kirjoittelen paremmala ajalla sitten enemmän ja kerron tarkemmin kommelluksista kaikkialla. Tämä oli vain tälläinen nopea katsaus taas ajantasalle. :)

Helppo A:2

Korpilahdella

Empä nyt sitten kerennytkään kirjoittelemaan yöratsastuksesta tällä viikolla, sillä päivät ovat vierähtäneet Takkulassa tuntsareita valmistellessa. Toki on väliin treenejäkin helteessä mahtunut.


Tänään kuitenkin ehdin kirjoitella, kun olemme kotiutuneet ruusukkeen kanssa Korpilahdelta. Matkahan meni siis yli odotusten ja iloisin olen siitä että pääsen nyt starttaamaan Hämeen juniorimestaruuden. Kvaalaus suoritettu! :D Omaan ratsastukseen en taas ollut niin tyytyväinen, sillä helteen takia en jaksanut ratsastaa kunnolla... Onneksi saimme hyvät prosentit omista mokistani huolimatta, ja toisaalta pääsimme aikaisemmin kotiin kun en sijoittunut A:ssa. Seuraavan kerran otetaan ruusukkeet sitten kummastakin luokasta :P

Aamulla lähdettiin yhdeksän aikaan ajamaan kohti Saakoskea. Matkalla pysähdyimme kuitenkin Patalahden essolla vessassa ja ostamassa suklaata, jos vaikka menisi kisat huonosti. Onneksi suklaalle ei oikeastaan ollut käyttöä.

Kisapaikalla ekana kävin tekemässä lähdön varmistuksen ja katsoin pari helpon B:n rataa. Otimme sitten Olivian ulos jo hyvissä ajoin, että sain verryteltyä sen hyvin matkan jälkeen. B:ssä ratsastin vielä ihan hyvin, ja sainkin parannettua edellisen kerran tulosta useammalla prosentilla. Palkintojen jakoonkin pääsin neljäntenä. Tosin kunniakierron oli käynnissä ja olishan se kiva ollu olla ykkösenä. Tänään oli tyytyminen neljänteen sijaan.

Kunniakierroksella

Palkintojenjaon jälkeen oli noin tunti ennen seuraavaa starttia. Kävin tässä välissä syömässä ja juomassa , mutta sitten pitikin jo lähteä verryttelemään. Verkassa ja radalla Olivia oli hyvä ja mukava ratsastaa, vaikkakin väistöissä se hyytyi. Sain kuitenkin 58.6%, mihin olin ihan tyytyväinen. Näistä prosenteista on hyvä jatkaa kohti juniorimestaruutta.

Viimein voitto kotiin!

Vähän aikaa on mennyt ilman kirjoitteluja, mutta nyt olen taas vedossa hyvän suorituksen jälkeen. Ja onhan nyt syytä kirjoittaakin,kun menestystä on saavutettu. Suurin osa ajastani on mennyt toipumiseen yöratsastuksesta (mistä tulossa juttua myöhemmin tällä viikolla) ja treenatessa kisoihin. Treenaaminen tosiaan kannatti, sillä ensimmäisessä luokassa olin kolmas ja toisen sitten menin voittamaan :D.

Kerrankin hymyilytti :)

Ensin menin alle helpon B:n, minkä jälkeen ratsastin helpon A:n. Olimme valmennuksissa panostaneet ja hioneet A:ta, jotta saisin parhaan mahdollisen suorituksen irti kisoissa. Luokkien väissä oli yksi luokka, mutta täss tosin oli vain neljä ratsukkoa.

Verryttelin kuten aina, tavalliseen tapaani ja yritin pitää Olivian liikkeen pienenä. Kun aloin kokoamaan sitä enemmän laukassa ja ravissa, se kuumui ja tuli epätahtiin. Tein valmentajani kehotuksestapaljon laukkatyöskentelyä hyvissä ajoin, jotta sain kävellä ja ravata vielä ennen vuoroani. Sain Olivian rauhoittumaan ja pääsin ratsastamaan ratani hyvän tuntuisella hevosella, tosin Olivia ei lisännyt ravissa juuri yhtään ja taas minä en uskaltanut ratsastaa laukka lisäyksiä melkein yhtään. Tähän nähden saimme ruhtinaaliset 57.400%. Olin ihan tyytyväinen Helpon B:n. Pääsin palkintojenjakoonkin, sillä olin luokkani kolmas. Eikä siinä siiä seistessä pikku sade paljoa haitannut. :P

Seisoskelin ja kävelin pitkän aikaan, ja samalla katselin luokkieni välistä luokkaa. Helpon A:n alkaessa ratsastin kerran kummatkin vastalaukat, jotka sujuivat hyvin. Sekä väistöt, ne sujuivat hyvin ja teinkin vaikeampina yhdistelminä, kuin mitä ne ovat radalla. Minulle jäi vielä aikaa ja kävelytin Oliviaa pitkin ohjin, jotta sen kierroksent laskisivat. Otin sen raviin edellisen aloitettua laukkaohjelman, sitten se iski. Kuuman päivän ja korvahupun yhdistelmä aiheutti hien valumisen korvaan, mistä Olivia ei yhtään pitänyt. Onnesi selvisin sen kanssa, vaikkakin se laski yhtä alapistettäni.... Sain kuitenkin  63.333%, mihin olin tyytyväinen, noh voitinhan sillä koko luokankin. :P

Nyt on mukava lähteä ensi viikonloppuna kohti Korpilahtea koulukisoihin. Mutta ennen sitä kirjoitelen yöratsastuksen tunnelmista.

Videoita tulee kanavalleni vielä:

https://www.youtube.com/channel/UCrgnwDy-WJPI--hDPJpSVCw

Talviturkki heitetty!!! tai no ainakin puoliksi ;)

Kuten otsikosta huomaa liittyy tämän kertaiseen postaukseen vesi ja uitireissu... Kävimme tänään neljän porukalla uimassa hevosten kanssa. Reissu sujuikin hyvin, sillä kaikki pysyivat selässä, vaikka tuuli ja järvessä oli ihan riittävän isoja aaltoja. Allot olivatkin pelottavin osuus, se vaikeuttikin meidän pääsyä järveen.

Jotten ihan hurjapääksi ruvennut, niin otin narun kaulalle kauhukahvaksi. Se osottautui käytännööliseksi, sillä Olivian askeleet olivat yllättävän kevyet aina välillä. Se pomppi vedessä sekä tiellä, mutta niistä huolimatta hyvin meni. Pitänee ensi kerralla valita tyyni päivä ja ottaa vähemmän porukkaa mukaan, niin onnistuu paremmin. Nimittäin tällä kertaa oli aina välillä kaaosta havaittavissa, mutta kaikilla oli kivaa. :)

Eipä mitään ihmeellistä kerrottavaa ole enempää... Seuraavaksi kuva saldoa tältä päivältä:

Korvat hienosti eteenpäin

"järvihevonen" :D

Kohti rantaa

Kaverin kaa on hauskempaa....

Jonossa uudelle kierrokselle

Kotia kohti :)

Kuulumisia...

Jeee!!! Vihdoin on tullut kesä ja helteet, sekä kauan kaivattu auringon paiste. Nyt tuntuu jo kesältä... :D Jo torstaina oli sen verran lämmin että pystyi ratsastamaan ihan topissa, vihdoin voi heittää hyvästit siis takeille.... Torstaina siis oli vuorossa taas Memmun tunti ja kovaa treeniä.... :P

 Tämän kerran tunti meni aivan hirvittävän nopasti edllisiin verrattuna, tai sitten edelliset ovat venyneet pitkiksi. No tunnin pituus ei määritä miten menee, sillä aina Memmun tunneilla menee hyvin vaikka mikä olisi. Tai no joskus menee tosi hyvin ja toisinaan, kuten tällä kertaa, menee vain hyvin. Päätin laittaa tämän kerran hyvin menon edellispäivän hypäämisen piikkiin.... :)

Verryttelin Olivian ravissa ympyröillä ja koitin saada sen mahdollisimman alas, samaa jatkettiin sitten laukassa, jonka piti olla rentoa ja hidasta. Sain aina hyviä pätkiä, jolloi Olivia kulki alhaalla ja rentona. Laukan jälkeen kuitenkin tuli hieman ongelmia tahdin kanssa, sillä Oliviaa ei ravailu kiinnostanut. vauhtia oli, välillä ei tiennyt kuinka monta jalkaa vatsan alla oli kun ne kävivät kuin ompelukone. Löysin onneksi lopulta tahdin ja sain myös koottua Oliviaa hieman ylemmäs.

 Sitten käytiinkin päivän aiheen kimppun, ja sitä riittikin... Harjoittelimme sulkutaivuksia diakonaaleilla, mikä olikin ylättävan kivaa. Innostuin siitä niin etten millään malttaisi olla tekemättä niitä tai pohkeen väistöjä :P Aloitimme käynnissä tekemällä kulmasta pituushalkaisijalle asti vain sulkua, minkä jälkeen suoristin. Tulin muutaman kerran käynnissä, mikä sujuikin hyvin ja sain taivutettua Oliviaa jo kunnolla. Ravissa sitten ei mennytkään niin hyvin... Otin yhteen muutaman kerran ja tahdin kanssa oli ongelmia aina välillä. Aina hetkittäin sain hyviä sulkuaskelia ja silloin sitten istuinkin hyvin ja hijaa.

Vasemmalle sitten olikin koko juttu paljon helpompaa. :) Aloitin myös tähän suuntaan ensin käynnissa ja sitten siirrtyttiin raviin. Pääsin taivuttamaan jo enemmän ja ratsastamaan liikettä isommaksi. Eivät Olivian sulut toki kauhean isoja ole, mutta ne tuntuvat hyviltä selkään. Aina muutaman hyvän askeleen jälkeen jaksaa ratsastaa taas tusinan huonoja, odottaen nimittäin muutamaa hyvää askelta taas. :D Taas jäi hyvä maku suuhun ja en maltakkaan odottaa seuraavaa kertaa, mutta onneksi siihen ei ole pitkä aika. Tiistaina nimittäin taas nähdään!!!

Kävin vielä valmennuksen jälkeen loppukäynneillä järvellä ja Olivia uskaltautuikin veteen kahlailemaan. Tässä vähän kuvamateriaalia siitä.... :D

Saaaapaat ei kastu

Uusi kierros vielä

Jalat ylös!!!! :D

Vielä koostetta valmennuksesta ja kahluureissusta

Estetreeniä

Eilen ,kuten aina keskiviikkoina, oli estetuntunti. Kisojen jäljiltä, emme hypänneet suuria esteitä. Lopuksi kuitenkin hyppäsin paria vähän suurempaa estettä. Tänään on sitten illemmalla luvassa taas Memmun tunti, eli kovaa kouluratsastus treeniä.



Aloitimme verryttelemällä ristikolla. Teimme sillä kahdeksikkoa, eli käänsimme ristikolta vuoroin vasemmalle ja oikealle. Alkuun harjoitus sujui hyvin; laukat vaihtuivat ja lähestymiset onnistuivat. Viimeisillä kerroilla kuitenkin vasempaan kierrokseen laukan vaihdot eivät oikein onnistuneet. Jouduin tulemaan muutaman kerran enemmän kuin muut, jotta sain hyvät laukan vaihdot.

Jatkoimme ristikkoharjoitusta lätkäesteellä. Tulimme vasemmassalaukassa ristikolle jatkoimme iltä oikealle ja hyppäsimme sitten oikeassa kierroksessa lätkäesteen, jolle Olivia kielsi kisoissa. Eilen kuitenkaan lätkäeste ei ollut yhtään pelottava. Tämän jälkeen tulimme toisen kerran saman, mutta tällä kertaa jatkoimme kuitenkin vielä pienelle okserille. Kummassakin radassa tuli ongelmaksi muodostuikin sitten laukanvaihto vasemmasta oikeaan, mikä oli todella hyvittavaa. Alun kahdeksikossa nimittäin tämä vasemmasta oikeaan laukanvaihto onnistui muitta mutkitta. ja toinenn oli paljon vaikeampi.

Näiden pienien ratojen jälkeen hyppäsimme pidemmän kahdeksan esteen radan. Alku oli sama, eli ristikko lätkä ja okseri, jatkoimme tältä ehkä koko päivän vaikeimmalle tielle. Hyppäsimme okserin ja kaarevalla uralla toisen esteen taakse lätkällä. Olivia sai askeleet sopimaan hyvin. Tämän linjan jälkeen jatkettiin radan pienimmälle pystylle, minkä Olivia otti sitten alas. Loppuun radassa oli vielä kaksi pystyä samaan tapaan kuin kisoissa. Radan jälkeen annoin Olivian kävellä sen aikaan että vielä yksi ratsukko meni radan.

Minulle nostettiin vielä kaksi pystyä isommiksi ja hyppäsin niitä eri suunnista pari kertaa.

linkki videoon

Hengissä selvittiin

90cm
c. Jenni Pöntinen

Kuten kuvasta näkee tänään ei oltu ihan kouluratsastuksen parissa. Sillä tänään Takkulassa järjestettiin estekilpailut ja me otimme kerran taas osaa niihin. Hyppäsin 80cm ja 90cm. Aina ennen startejani mietin miksi minä taas ilmottauduin.... Olen todella kova jännittämään aina estekisoissa ja en pidä siitä yhtään, mutta aina minä löydän itseni estekisoista. Kuitenkin voin huokaista helpotuksesta, hyvin meni. :)

Verryttelin edelisen luokan aikana, jonka jälkeen kävin nopeasti kävelemässä radan. Lähdin ensimmäisessäni luokassani kahdeksantena, joten pääsin esteverryttelyyn heti radankävelyn jälkeen. Tänään ratsastuksenopettajani ei päässyt hypyttämään, onneksi kuitenkin kaverini hypytti minua itsensä ohella. Tämä tuotti tänään tulosta, vaikkakin ei ruusukkeita tullut. Olivia oli todella kuuma ja hieman vahva jopa, toisaalta se hyppäsi hyvin ja energisesti. Kummassakin luokassa kuitenkin tuli neljä virhepistettä.

Hyppäsin verkassa siis pari kertaa ristikon, sekä pystyn ja vielä kerran okserin juuri ennen rataa. Pääsin radalle kävelemään edellisen ratsukon ajaksi, tosin Olivia ei halunnut kävellä vaan se steppasi koko ajan. Onneksi ei tarvinnut hirvittävän kauaa odotella omaa vuoroa. Sain lähtömerkin ja pääsin lähtemään. Alkurata kolmannelle esteelle kaikki meni hyvin, mutta sitten jo kaartesta tunsin ettei Olivia ollut hypäämässä sitä. Se luikerteli joka suuntaan ja menikin sitten ohi. Tulin sitten toisen kerran, j täläkin kertaa se luikerteli ja kiemurteli, mutta sain kuin sainkin ratsastettua sen siitä yli. Loppurata meni sitten muitta mutkitta.
80cm videolla on vain kiellosta eteenpäin :(

90cm
c. Jenni Pöntinen

Kävelytin Oliviaa melkein kokoajan ennen seuraa starttiani. Vähän ennen lähtöä hyppäsin pari kertaa pystyn ja kerran okserin, mille tulikin todella hyvä hyppy :P. 90 cm rata menikin hyvin ainoa tiputus perusradalata tuli pystyltä, mille tulin liian lähelle. Olin kuitenkin iloinen että muuten meni hyvin...
90cm

Vähän vanhaa, mutta roimasti uutta

Tänään pureuduimme Olivian takajalkoihin valmennuksessa, se joutui tänään koukistelemaan niitä todenteolla. Sillä on aina ollut suorat takajalat, eivätkä ne ole kauheasti kehittyneet, vaikka muuten hevonen on mennyt roimasti vajaassa vuodessa eteenpäin. Sille on tullut roimasti lihasta lisää, ravi on saannut ilmavuutta ja TAHDIN, sekä laukassa on säätövaraa nykyään.

Olivia tammikuussa 2013

Olivia kesäkuussa 2014
c. Annakaisa Oinonen

Aloitin ratsastamalla Oliviaa kevyessäravissa eteen ja alas vuorotelen kummassakin kierroksessa, se oli siinä rento, tahdikas ja letkeä. Tämä ei olisi tullut kuuloonkaan vielä tamikuussa 2013, sillä Olivia olisi ollut pois paikalta Vermon ennätysajassa. Tosin vasempaan kierrokseen se on vielä vähän tasapainoton, eikä tällöin pysty esittämään yhtä hyvää ravia sinne kuin oikealle. Onneksi tämä ongelma on vain alussa, lämmittyään se taas pääsee tasapainoon ja ravi pääsee ulos.

Verryteltyäni annoimme sen huilata hetken ja sen jälkeen aloitimme taas tietenkin ympyrällä. Kokosimme ensin käynnissä, tai oikeastaan hitaassa käynnissä, sillä sen piti ottaa yksi askel kerrallaan. Kokosin aina muutamaksi askeleeksi, niin että Olivia antoi periksi siinä ja sitten ratsastin ulos taas. Sain aina välillä hyviä askelia kohti keskikäyntiä. Teimme muutaman kerran käynnin sisällä siirtymiä, joiden jälkeen otimme mukaan myös ravia. Kokosin samalla tavalla taas käynnin hitaaksi ja niin kootuksi kuin vain sain, siitä piti sitten siirtyä koottuun raviin, mistä kasvatin sitten harjoitusravia. Se sitten tuottikin ongelmia.... Käyntityöskentelyssä Olivia tulee hitakksi jalalle, eikä vastaa eteenpäin pyytävään apuun herkästi. Sainkin potkaista kunnolla sitä ennen kuin mitään tapahtui. Vielä ennen kunnon ravia sain pikkupukinkin osakseni, sillä tehtävä oli Olivian mielestä hieman vaikea, koska piti koukistaa takapolvia... :D Vaikka se alkoikin ravata kunnolla ulokoa päin katsottuna, selkään tuntui ensimmäistä kertaa ihmellistä keinuntaa. Minua alkoi huvittamaan tämä ja kysäisinkin tästä, onneksi se kuulema vain johtui takapolvien koukistamisesta.

Muutaman käynti-ravi siirtymän jälkeen siirryimme käynti-laukka siirtymiin. Ne alkoivat jo sitten lupaavammin. :) Otin taas käynnin kootuksi ja hitaaksi, sitten nopeutin askelia valmistelussa ja nostin kootunlaukan. Laukassa kokosimme aina pätkissä vielä lisää kohti piruettilaukkaa ja ina väliin Olivia jaksoikin istua takapäälleen. Laukkasin vain muutamia kierroksia kerrallaan, sillä kootussalaukassa työskentely on vielä raskasta Olivialle. Teimme vielä yhden laukka pätkän tähän suuntaan. Se sisälsikin monia onnistuneita askelia, Olivia alkoi jo hieman koukistaa takajalkojaan vatsan alle ja nostamaan etupolviaan kohti taivasta.
Tai no oikeastaan kattoa kun maneesissa oltiin. No mutta takaisin asiaan... :D
Annoimme sen taas kävellä hetken ennen kuin teimme samaa työskentelyä toiseen suuntaan.

Oikeassa kierokksessa aloitimme taas käynnin sisäisillä kokoamisilla, ensin hitaaseen kootuunkäyntiin ja sitten siitä hieman ulos reippaampaan käyntiin. Muutaman kerran jälkeen siiryin tekemään kootustakäynnistä koottuunraviin siirtynmiä. Kootustaravista kasvatin pikkuhiljaa harjotusravia. Hetkittäin ,piennen väsymyksen takia ehkä, tahti oli harjoitusravissa hukassa, mutta Olivia löysi taas sen nopeasti kokoamisten kautta. Tein sitten kootustakäynnistä kootunlaukannoston. Oikeassa kierroksessa kootussalaukassa työskentely oli vaikeampaa kuin vasemmassa sillä oikea laukka on luontaisesti huonopaa... Tein pari laukka pätkää, joissa kokosin hieman kohti piruettilaukkaa suoralla hevosella. 

Toisesta laukka pätkästä jatkoin lyhyen lävistäjän kautta sitten vasta laukka treeneihin. Ratsastin päädyn puolikaarena vastalaukassa, koska Olivia ei pystynyt polkemaan tarpeeksi aktiivisesti, eikä säilyttämään tasapainoaan tarpeeksi hyvin, voidakseen laukata päädyn vastalaukassa. Tein vielä toisenkin päädyn vastalaukassa kuitenkin sen lopussa tuli laukanvaihto, vaikka hevonen ei niitä juurikaan osaa.. :P Koitin vielä uudestaan ja pääsinkin ilman vaihtoa tällä kertaa. Sen jälkeen tein vielä yhden vastalaukkakaaren vasemassalaukassa, minkä jälkeen kevensin vain etten ja alas vielä lopuksi.

Olivia toukokuussa 2014
c. Annakaisa Oinonen

Olivia oli tänään todella hyvä enkä olisi vuosi sitten voinnut kuvitella kuinka paljon se on mennyt eteenpäin. Se oli suorastaan eri hevonen vain luonne oli sama, liike ja ilmavuus joltain toiselta peräisin. Onneksi se on kuitenkin oma Oliviani, voin olla ylpeä siitä... Vielä kooste tämän päivän treeneistä.

Tehotreeneissä

Päätimme ottaa normaalista poiketen valmentajani kanssa kahden päivän tehotreenin, kun viime viikko meni ihan plörinäksi. En osannut ratsastaa enään ollenkaan, henonenkin alkoi ollla jo hieman kärttyinen. Saan kiittää onneani, että minulla on joka viikko vähintään yksi kouluratsastustunti, sillä muuten olisin olivian kanssa syvässä suossa.

Sunnuntai:

Sunnuntaina aloitimme ensin käynnissä avolla ja yhdellä sululla, mikä ei oikein onnistunut, joten vaihdoimme harjoitusta. Teimmekin sulkutaivutksen alkuja ympyrällä, vaikka Olivia on tehnyt hienot sulut aikaisemmin. Olivia oli kiinni sisäohjassa, mikä tietenkin johtui omasta ratsastuksestani. Sain käydäkkin aluksi itseni kanssa tahtojen taistelun, etten ratsastanut Oliviaa kädellä, vaikka se tuntuikin hirveältä. Kiitos seisoo aina lopussa, kuten tälläkin kertaa, sillä Olivia antoi periksi ja virittyi hyvään tilaan. Ratsastin aina sulkutaivutuksen alkuja väliin, minkä avulla kokosimme aina osissa Oliviaa. Väliin piti muista ratsastaa ulos kokoamisesta pitkällekaulalle.

 Raviosuuden jälkeen teimme laukkasiirtymiä, mitä pitääkin treenata vielä PALJON. Tahti ja tasapaino katoavat laukan jälkeen helposti, mutta nykyään joskus ne pysyvät jo hyvin. Sain vaihevaiheelta ohjeet laukan nostoon, paremminkin jaoimme sen oikein kunnolla osiksi. Ensin tuli pidäte, vain kädet puristettiin nyrkkiin mitään muuta ei saannut tehdä, jonka jälkeen laukkapohkeet. Näin laukan nostoista tuli pyöreitä ja eteenpäin suuntautuneita. Kaikista hienointa oli huomata kuinka pienillä avuilla pystyin ratsastamaan Oliviaa, oma tasapainoni ja keskivartalon hallintani kaipaa vielä paljon treeniä. Pelkällä uloshengityksellä sain Olivian raviin, jolloin en voinnut jäädä kädellä hitaaksi ja ulos pääsi kaikki liike, jonka hevonen tarjosi. Lopussa kädet olivat jo hellänä, enkä olisi jaksanut enään minuuttiakaan.

Maanantai:

Jouduimme maneesiin toisena päivänä huonon ilman vuoksi. Vaikka maneesissa onkin pehmeä pohja, ei Oliviaa se hidastanut. Kävelytin Olivian aluksi ennen kuin valmentajani tuli, sillä hänellä oli vielä ratsastuskoulun tunti vielä kesken. Hänen tultuaan vaihdoimme edellisen illan mietteet ja jatkoimme mihin olimme jäänneet. Aloitimme matalla kaulalla ja ravilla, mistä oli hyvä läheä pikku hiljaa kokoamaan ja nostamaan. Ravissa oli helppo työskenellä aluksi varsinkin oikeaan kierrokseen, vasen taas tuotti vähän ongelmia. Päästessäni nostamaan Oliviaa vähän vasemmassa kierroksessa työskentelykin helpottui.

Teimme maanantaina paljon kokoamisia ravissa aina koottuun raviin niin paljon kuin Olivia antoi koota samassa tahdissa. Sitten piti muitaa ratsastaa eteen, ennen kuin se alkoi vaappumaan. Sainkin kokoamisten kautta esiin ison ja tahdikkaan ravin, missä se liikkui koko selän läpi ja siellä oli helppo istua.

Ravasin taas ympyrällä kooten aina välillä välikäyntien jälkeen. Voimani alkoivat loppumaan, mutta ajattelin että kohta tämä jo loppuu, niin jaksan. Ehei ehei, vielä ei oltu laukattu yhtään, onneksi emme kuitentaan tehneet kuin vain muutamia laukka siirtymiä. Tänään en saannut ratsastettua niin pienillä avuilla kuin eilen. Siirtymiset menivät tosin hyvin tänäänkin. Varsinkin vasempaan kierrokseen sain ratsastettua hyviä laukannostoja, jotka suuntautuivat aktiivisesti eteenpäin. Oikeassa kierroksessa en ollut tarpeeksi nopeakädellä, ja nostot jäivätkin kättä vasten. Sain lopuksi onneksi muutaman hyvän noston myös oikealle.

Sain kotiläksyksi katsoa youtubesta kouluratsastuksen huippuja ja painaa mieleen heidän ratsastustaan. Kannatta käydä katsomassa mm. Edward Gal ja Helen Langehanenberg. :D